Sivukartta

Hannu Ilosen juttu

Erityisryhmien curling-toiminnasta Savossa

Täällä savossa Pieksämäen curlingseura on ollut edelläkävijä erityisryhmien curlingin järjestämisessä. Samaan aikaan kun Opetus- ja Kulttuuriministeriö (OKM) vienosti 3-4 vuotta sitten kehotti vammaisurheiluliittoja miettimään tehokkaampaa tapaa toimia, syntyi VAU - Suomen Vammaisurheilu ja Liikunta ry. VAU ry;n kuuluvat liikuntavammaisjärjestöjen, näkövammaisten, kehitysvammaisten sekä elinsiirtopotilaiden entiset urheiluliitot, jotka lakkautettiin ja toiminta aloitettiin VAU ry;n toimesta.

Tämä lienee sitä kustannustehokasta tapaa toimia! Tällöin myös integraatio ja inkluusio urheilujärjestöpuolella alkoi edetä suuremmin harppauksin. Ts. lajiliitot järjestävät liikunnan kaikille – olitpa ns. terve tai toimintojesi osalta jollain tavoin rajoitteinen. Pieksämäen Curling ei haastetta ole pelännyt. Seuran toimijat olivat jo vuosikausia järjestäneet erityisryhmille opastuksia. Pyörätuolicurlingin esittelytilaisuus joulukuussa 2008 sai tilaisuuden vetäjien silloisen  maajoukkuevalmentaja Lauri Ikävalkon ja pelaaja Harri Haapalaisen kanssa lähialueen pyörätuoli-ihmisiä liikkeelle. Innostus oli valtava ja niin Pieksämäellä käynnistettiin helmikuussa 2009 päivävuoro erityisryhmille.

Oli sitten sää mikä tahansa, niin pelaamaan lähdetään!

Pieksämäen jäähallilla pelataan erityisryhmien curlingia joka toinen keskiviikko Pieksämäen Curlingseuran ohjaamana. Suurin osa pelaajista on liikuntarajoitteisia. Pieksämäkeläisten lisäksi pelaajia tulee Mikkelistä, Juvalta ja Varkaudesta. Osa meistä ajaa matkan omilla autoilla Varkaudesta ja Juvalta, mikkeliläiset tulevat omilla autoilla sekä ns. invataksilla. Monella pyörätuolia käyttävällä on myös oma henkilökohtainen avustaja mukana. Joskus avustajat joutuvat myös paikkaamaan joukkuetta.

Pelaaminen jäähallilla
Tulemme siis paikalle joka toinen keskiviikko klo 10;ksi. Pieksämäkeläiset ovat jo valmiiksi kiillottaneet ja kunnostaneet jäät. Siirrymme liikuntaesteettömän jäähallin sisälle. Hallissa on myös inva-wc.  Puhdistamme pyörätuolin renkaat kangas-tai paperinpaloilla ja hinkaamme renkaat vielä reunajäähän (kentän ulkopuolella) hiekan yms. roskan poistamiseksi.

Siirrymme kentälle, kokoamme joukkueet, suoritamme arvonnan, kättelemme, heitämme muutaman harjoitusheiton ja alamme pelin. Jos henkilökohtaisten avustajien ei tarvitse avustaa intensiivisesti, opettavat curling-seuralaiset heillekin curlingin saloja viereisellä radalla.
Avustajankin on hyvä tietää pelin tarkoitusperät ja suunnitelmallisuuden. Aina emme heitä viralliselta rajalta, vaan peliä täytyy soveltaa erilaisten liikuntarajoitteiden vuoksi – siis lyhentää heittomatkaa. Kun aloitimme helmikuussa 2009, curlingseuran opastajat kävivät usein läpi kanssamme curlingin koodistoa ja kenttäkäyttäytymistä. Siinä meillä on edelleen harjoiteltavaa. Koska olemme ymmärtäneet ettei kyse kohdallamme ole tiukkapipoisesta kilpailuihin tähtäämisestä, olemme välillä hieman levottomia ja hälisemme ja häsläämme ihan turhaan.
Järjestävä seura on myös ymmärtänyt ettei meillä sittenkään ole hirvittävää tarvetta tähdätä huipulle, ja olemmekin enemmän keskittyneet curlingin sisäistämiseen, oman kunnon hoitamiseen ja keskinäiseen kamppailuun joukkueiden välillä.

Olemme miettineet johonkin kilpailuunkin osallistumista, mutta kilpailujen keston, matkojen, majoitusten yms. vuoksi, olemme todenneet sen vielä tarpeettomaksi. Olemme kehittyneet koko ajan valtavasti, mutta henkinen matka kilpailuihin on turhan pitkä.  Curling harrastuksena sopii meille kuin nenä päähän.

Henkilökohtaisten avustajien rooli

Tärkeämpänä pitäisin henkilökohtaisten avustajien opastamista oikeaan pyörätuolin (tms.) kiinnipitämiseen heittotilanteessa, pelin sääntöjen ja kenttäkäyttäytymisen sekä pelin strategian opettamisen painottamista, kuin itse peliä.
Tekniikkaahan olemme nähneet televisiostakin ja erityisryhmien säännöt löytyvät netistä. Tällaisen erityisryhmän vuoron järjestämisessä tärkeintä on oikeat olosuhteet, osaavat ohjaajat ja avustajat sekä ymmärrys siihen, ettei aina voi olla kyse huippu-urheilusta. Siitä huolimatta joskus järjestävän seuran opastajien hiukset harvenevat kun katsovat peliämme!

He yrittävät opastaa meitä oikean merkin näyttämisessä ja heiton strategiasta, kun me näytämme merkkiä minne sattuu ja heittokin lähtee myös minne sattuu!
Vaikeavammaisen henkilön kohdalla myös henkilökohtainen avustaja voi olla merkin näyttäjä avustettavan ohjeiden mukaan (henkilökohtainen avustaja ei itse saa vaikuttaa oikeanlaisen merkin näyttämiseen) ja joskus avustaja voi myös heittää avustettavan puolesta, avustettavan antamien ohjeiden mukaan.
Onhan tuo Martti (Pieksämäen curlingseurasta) minunkin avustajalle muutaman kerran näyttänyt ”ettei niin, vaan näin....” - kyllä Martti varmaan näkee välillä painajaisia niin minun kuin avustajanikin heitoista ja merkeistä! Ja jo kolme vuotta on mennyt, eikä meinaa opetukset mennä perille, hän varmaan miettii....

Kustannukset?

Pieksämäen Curling lähettää meille Varkauden sekä Mikkelin invalidiyhdistyksille puoleksi jaetun laskun jäähallivuoroista. Me sitten yhdistyksessä ratkaisemme, maksaako pelaaja minkä verran ja vastaavasti tukeeko yhdistys millaisella summalla pelaajia. Varkauden invayhdistys on tukenut meitä pelaajia (itse toimin ko. yhdistyksen pj;a). Maksamme pienen omavastuun yhdistykselle. Pelaaja arvostaa harjoitusvuoroa enemmän, kun joutuu edes pienen maksun maksamaan itsekin. Ja olen ymmärtänyt, että näin on toimittu myös Mikkelissä.

Tulevaisuus?
Itse olen siinä käsityksessä, että jos Pieksämäen Curlingseura jaksaa, me jatkamme harrastusta. Curling on ollut yllättävän suosittua. Kilpailuihin osallistuminen lienee ”hiinä ja hiinä” - voihan joskus tulla ajatus harjoitusten tarkoitusperistä jos aina vaan harrastamme, eikä tähtäin ole kilpailullisessa kehittymisessä. Mutta sen sitten aika näyttää. Toivon ja uskon yhteistyön jatkuvan!               

Joulukuussa 2012

Hannu Ilonen, Varkaus                
 

© Pieksämäki Curling ry. Powered by CMSimple. Ulkoasun loivat QR-Media ja Whitewall (Kirjaudu sisään)